Tämän osa-ohjelman tavoitteena on hyvinvoivat kuntalaiset joustavasti ja ihmislähtöisesti toimivassa kunnassa. Keskeisinä tulevaisuuden tehtävinä on sekä kuntalaisten sosiaali- ja terveyserojen kaventaminen että erilaisten väestöryhmien lisääntyviin palvelutarpeisiin vastaaminen. On sekä yksittäisen kuntalaisen, kunnan ja koko yhteiskunnan etu tuottaa kansalaisia lähellä olevia palveluita, joilla kavennetaan sosiaali- ja terveyseroja. Parhaiten tähän tehtävään vastataan tarjoamalla riittävät kunnalliset peruspalvelut. Oleellista on, että kunnan tarjoamat hyvinvointipalvelut perustuvat kuntalaisten itsensä määrittämiin tarpeisiin ja että ne ovat helposti saatavilla, laadukkaita ja tarkoituksenmukaisesti resurssoituja. Hyvinvointipalvelujen painopisteen on hyvä olla ennaltaehkäisyssä.
Kuntalaisen oikeus on saada verorahoitteisia, elämänlaatua kohentavia palveluita läheltä, joustavasti ja turvallisesti. Monituottajamallissa kaupungin tulee valvoa tarkasti palveluiden laatua sekä kehittää omaa palvelutuotantoaan vastaamaan palveluille asetettuja vaatimuksia. Kun palveluja ostetaan kaupungin ulkopuolisilta tuottajilta, tulee palvelun laadun olla merkittävä hankintakriteeri. Tietoa palveluiden laadusta kerätään säännöllisellä seurannalla sekä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Palveluiden käyttäjien näkemyksiä ja kokemuksia hyödynnetään nykyistä paremmin palveluiden kehittämisessä. Palvelusopimuksia ei uusita sellaisten palveluntuottajien kanssa, joiden toiminta ei vastaa sille asetettuja laatukriteereitä. Ulkoa ostettujen palveluiden tuottajien toimintaan tutustutaan huolellisesti, hoidon laadun lisäksi on arvioitava henkilöstön määrän riittävyyttä sekä palveluja tarjoavan yrityksen tai yhteisön eettisiä periaatteita. Näitä samoja arviointiperiaatteita käytetään myös kaupungin oman palvelutuotannon arvioinnin lähtökohtana.
Terveyspalveluja riittävästi ja nopeasti
Jokaisella kuntalaisella tulee olla yhdenvertainen pääsy terveyspalveluiden käyttäjäksi ilman aiheetonta viivytystä. Terveyspalveluiden neuvontapalvelua kehitetään edelleen vastaamaan kuntalaisten tarpeita. Terveysasemilla siirrytään lääkäri-sairaanhoitajatyöparimalliin, josta on saatu hyviä kokemuksia ympäristökunnista. Tämä mahdollistaa palveluita enemmän käyttävien yksilöllisen ja tavoitteellisen hoidon.
Terveysasemilla kehitetään yleisesti monniammatillista yhteistyötä, mikä takaa kuntalaisille entistä paremmin yksilölliset, tarvetta vastaavat terveyspalvelut. Tietojärjestelmiä kehitetään palvelemaan nykyistä paremmin niiden käyttäjien tarpeita.
Hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö on hyvien terveyspalvelujen edellytys. Kaupungin terveydenhuollon vetovoimaisuutta työpaikkana kehitetään tarjoamalla henkilökunnalle koulutusmahdollisuuksia, kilpailukykyistä palkkaa ja muita työviihtyvyyttä lisääviä henkilökuntaetuja.
Terveysasemaverkosto pyritään luomaan alueellisesti kattavaksi siten, että hoitoon pääsy on kuntalaiselle joustavaa ja helppoa. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta perusterveydenhuollossa parannetaan sekä henkilökuntaa kouluttamalla että lisäämällä resursseja. Kaikkialla perusterveydenhuollossa pyritään toimintoihin, joilla ehkäistään sairauksien syntymistä ja etenemistä. Onnistunut ennaltaehkäisy vähentänee myös erikoissairaanhoidon tarvetta ja laskee terveydenhuollon kustannuksia.
Terveyskeskusmaksut eivät saa estää terveyspalvelujen käyttöä eivätkä viivästyttää hoitoon hakeutumista. Terveyskeskusmaksujen taloudellisuutta ja kannattavuutta tuleekin tarkastella osana koko kuntataloutta.
Sosiaalipalvelujen turvaverkko kestäväksi
Aikuissosiaalityön saavutettavuus on tehtävä nykyistä helpommaksi. Toimeentulotuessa kehitetään edelleen aikuissosiaalityötä ja tukipalveluiden tarjoamista pitkäaikaisasiakkaille. Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi tehostetaan ja ohjeistetaan entistä selvemmin ennalta ehkäisevän toimeentulotulotuen käyttöä. Toimeentulotukiasiakkaiden aktiivipassia kehitetään ja otetaan käyttöön mahdollisimman pian seuraavan valtuustokauden aikana. Seuraavalla valtuustokaudella myös sosiaalisen luototuksen malli otetaan uudelleen tarkasteltavaksi köyhyyden ja velkaantumisen vähentämiseksi.
Oikeudet selviksi, palvelut yhdeltä luukulta
Kuntalaisille järjestetään neuvontaa ja opastusta palveluista, joihin heillä on oikeus. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta yhdistää sosiaali- ja terveyspalveluissa niin, että kaikki palvelut saisi yhdestä paikasta. Vähimmillään yhden-luukun-periaate merkitsee verkkoportaalia, joka kertoo, millaisiin palveluihin kuntalaisella on oikeus ja mistä ja miten niitä saa.
Tätä osaohjelmaa on valmisteltu Hyvin voiva kaupunki - osaohjelman työryhmässä, jossa ovat olleet mukana Mirva Tossavainen (puheenjohtaja), Ranja Aukee, Anna- Maria Mäki-Kuutti, Veera Repo, Katja Nissinen, Päivi Rantanen ja Terttu Koskela. Ryhmä on tavannut Sirkkaliisa Virtasta, joka on kommentoinut ohjelmaa.
Millaisia terveys- ja sosiaalipalveluja sinä kaupungilta kaipaat? Miten kehittäisit nykyisiä palveluja. Ota kantaa, ole hyvä.
