keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Reilun työn ja osaamisen Tampere


Ohjelmassa esitetään Tampereen Vasemmistoliiton kunnallispoliittiset näkemykset ja tavoitteet työstä, työn tekemisen ehdoista ja työllistymisestä, kunnallisesta elinkeinopolitiikasta ja yrittämisestä sekä osaamisesta ja opiskelusta Tampereella. Työn ja osaamisen laadulliset tavoitteet ovat reiluus, yhdenvertaisuus ja kannustavuus.

TYÖ

Tampereen kaupunki on 16000 työntekijänsä myötä suuri työnantaja (työntarjoaja), mutta Vasemmistoliitto haluaa, että se on myös reilu työnantaja ja paras työnantaja.

Reilu työnantaja: Kaupunki noudattaa työ- ja virkaehtosopimuksia sekä voimassaolevaa työlainsäädäntöä asetuksineen. Työnantajana ja tilaajana kaupunki huolehtii myös siitä, että reilua työnantajapolitiikkaa sovelletaan myös kaupungin liikelaitoksissa ja konserneissa ja niissä yksityisissä yrityksissä, jotka ovat saaneet julkisen kilpailutuksen kautta sopimuksen kaupungin kanssa / tehneet kaupungin kanssa sopimuksen julkisten palveluiden tuottamisesta. Näin voidaan torjua myös harmaata taloutta.

Reiluna työnantajana kaupunki huomioi työntekijän edun julkisten palveluiden järjestämisessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki ei pyri siirtämään palveluiden tuottamisesta koituvaa taloudellista vastuuta ja riskiä kunnan työntekijäryhmien vastuulle ulkoistamalla palvelut tai pakottamalla kunnantyöntekijät itsensätyöllistäjiksi. Itsensätyöllistämisen rajat ja ehdot tulee neuvotella yhdessä työntekijöiden kanssa ja siihen siirtyminen tulee olla vaihtoehtoista palkkatyön kanssa. Kaupungin tulee säilyttää kunnallisten palvelujen työn ydinosaaminen, tieto ja taito sekä infra. Työntekijöiden näkökulmasta kunnan tarjoaminen palvelujen rahoitus tulee turvata pitkän aikavälin suunnitelmalla, jotta he voivat tehdä työnsä hyvin ja turvata asiakkaidensa tarpeet.

Paras työnantaja: Hyvä johtajuus ja työhyvinvointi ovat työhön sitoutumisen, työn sujuvuuden ja mielekkyyden sekä työssä viihtymisen perusta. Paras työnantaja toteuttaa työelämään liittyvässä toiminnassaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, antaa työntekijöille todellisen mahdollisuuden antaa palautetta ja vaikuttaa työpaikkansa asioihin sekä antaa itse rakentavaa palautetta työntekijöilleen. Paras työnantaja ei pyri säästöihin työntekijän kustannuksella esimerkiksi sairas-, poissaolo- ja eläköitymistilanteissa vaan järjestää riittävän määrän sijaisia. Paras työnantaja laatii yhdessä työntekijöiden ja työyhteisöjen kanssa selkeät eettiset pelisäännöt työllistämis- ja harjoittelutöihin niin, että sekä työyhteisö että siihen rekrytoitu työllinen/opiskelija kokevat työllistämis/harjoittelujakson kannustavaksi, hyödylliseksi ja onnistuneeksi.

Tuloksellinen työllistäminen: Tampereen kaupungin työttömyyden hoito nostetaan kiitettävälle tasolle, mikä merkitsee työllistämismäärärahojen täysimääräistä käyttöä pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työttömien työllistämiseksi sekä työpajojen ylläpitoon. Kaupungille KELA:n aktiiviseen työllistämiseen osoittamat rahat tulee käyttää täysimääräisesti (vuonna 2010 Tampereelle 11 milj. €).

Opiskelijoiden ja nuorten työharjoittelussa paino tulee olla sanassa harjoittelu, mikä merkitsee ohjattua työhön perehdyttämistä ilman taloudellisia tulostavoitteita, ja sen muodot, sisältö ja ehdot tulee neuvotella yhdessä oppilaitosten, opiskelijoiden ja nuorten edustajien sekä työntarjoajien kanssa. Työharjoittelun ja tukityöllistämisen tulee edistää harjoittelijan ammatillisten taitojen oppimista ja työllistettävän integroitumista työelämään. Kaupungilla on paras mahdollisuus ja suuri etu tarjota harjoittelupaikkoja opiskelijoille, jotka valmistuttuaan sijoittuvat ensisijaisesti julkiselle puolelle. Se edistäisi myös tasa-arvoa eri alojen opiskelijoiden välillä työharjoittelupaikkojen suhteen. Tampereen kaupungin ja ay- ja opiskelijajärjestöjen sekä kolmannen sektorin järjestöjen yhteistyö harjoittelu- ja työllistämisprojekteissa on tärkeä.

Kaupungin omaa erikoistyöllistämispalvelutoimintaa on kehitettävä ja laajennettava niin, että se tavoittaisi vähintään 60 %:ia kaupungin pitkäaikaistyöttömistä ja kaikki alle 25-vuotiaat, jotka ovat olleet yli kolme kuukautta työttöminä, ja auttaisi heitä henkilökohtaisen työllistämissuunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa. Yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa TYP voisi pohtia myös asiakkaidensa eläke- ja kuntouttamisvaihtoehtoja. Tampereen kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuuksia voidaan käyttää tehokkaammin siirtämällä osa niistä poliittisella päätöksellä TYP:n toiminnan rahoittamiseen.


YRITTÄMINEN

Vasemmistoliitto kannustaa monimuotoista yrittämistä ja kiinnittää erityistä huomiota pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiin toimia Tampereella.
 Yrittäjyys on yrittäjä oma valinta ja se on vapaaehtoista (erotuksena vasten tahtoisesti itsensätyöllistetyistä). Vasemmistoliitto kannattaa yrittämisen moninaisia muotoja: pien ja keskisuuriyrittäjyys, osuuskunta, yhteiskunnallinen yrittäjyys, sosiaalinen yrittäjyys, toiminimi. Vasemmistoliitto tukee reilua ja vastuullista yrittäjyyttä ja yrittäjää, joka noudattaa toiminnassaan voimassaolevia sopimuksia ja työlainsäädäntöä sekä huolehtii työntekijöidensä työhyvinvoinnista. Vastuullinen yrittäjyys tarkoittaa myös ekologisten tekijöiden huomioimista toiminnassa ja päätöksissä.

Reilu ja vastuullinen pien- ja keskisuuriyrittäjä hyötyy ja saa tukea yrittäjyydelleen julkisista palveluista, kuten tiestöstä, tonttipolitiikasta, julkisesta terveydenhuollosta, koulutuksesta) ja hyvästä sosiaalisturvasta. Kunta voi tarjota edellytyksiä yrittämiselle, kuten tarjoamalla toimitiloja ja tontteja vuokralle, niin että yritys pääsee hyvään alkuun. Terve yrittäjyys ei kuitenkaan ole riippuvainen julkisesta tuesta. 

Tampereen kaupungin on luotava julkisten palvelujen ja hankintojen kilpailuttamiselle uudet eettiset kriteerit, joissa annetaan pisteitä palvelun laadusta, alueellisesta, sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, jotta paikalliset pien- ja keskisuuret yritykset voisivat olla aidosti kilpailussa mukana ja samalla voidaan torjua harmaata taloutta. Vasemmistoliitto korostaa pk-yrittäjien oman työhyvinvoinnin ja ammatillisen lisäkoulutuksen merkitystä yrityksen menestykseen ja kannattaa näihin asioihin liittyen pienyrittäjien yhteistoiminnan tukemista.

Luova ja työllistävä elinkeinopolitiikka: Tampereella on monia etuja menestyksekkäälle elinkeinojen harjoittamiselle: tiede- ja ammattikorkeakoulut, monipuolinen II asteen koulutus, nuori väestörakenne, sijainti jne. Elinkeinopolitiikassa on hyvä huomioida uusi teknologia ja luovat alat, kuten vihreä teknologia ja hoiva- ja terveystyön uudet muodot sekä kulttuurin imu. Esimerkiksi terveys- ja hyvinvointikeskus, jossa eri alojen tutkimus, tuotanto ja palvelut kohtaavat. Tämä edellyttää luovaa ja konkreettista yhteistyötä kaupungin, korkeakoulujen ja yritysten kesken. 

Teknologian uudistuminen edesauttaa myös vanhojen elinkeinojen vahvistumista ja pysymistä Tampereella. Kaupungin on tehostettava teollisuustonttien kaavoitusta ja tarjoamista esimerkiksi Hervannan Ruskon alueella. Tampereen on aktiivisesti tutkittava mahdollisuuksia kehittää logistiikkaa muun muassa rata- ja lentoliikenteen osalta. Samalla työmatkaliikenteen julkisia vaihtoehtoja on parannettava.

OSAAMINEN

Osaavat tamperelaiset: Tampereen kaupungin on toimittava aktiivisesti turvatakseen asemansa koulutuksen ja osaamisen kaupunkina, mikä edellyttää hyvää yhteistyötä kaikilla tasoilla. Peruskoulunsa päättäneille nuorille on taattava koulutuspaikka, minkä vuoksi lukio- ja ammattikouluverkosto tulee pitää elinvoimaisena. Ammatillisessa koulutuksessa on panostettava opettajien koulutuksen lisäksi myös laitteisiin, tiloihin ja muihin resursseihin, jotta opiskelijat voivat harjoitella ja oppia työprosesseja ohjaajan valvonnassa. Kaupungin aktiivisuus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työharjoitteluasiassa on tärkeää, sillä toimeentuloa täydentävät, omaan alaan liittyvät työpaikat edistävät paitsi opiskelijan opintoja ja taloudellista tilanne myös alueen elinkeinopoliittisia tavoitteita. 

Osaohjelmaa on valmistelu työryhmässä, johon ovat kuuluneet Ulla Aatsinki (puheenjohtaja), Tapio Lahtinen, Veijo Laitinen ja Ari Virtanen,





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti